6.8.09

Karmeiden kaulapantojen tarina

Kävi niin huonosti, että Aulikselle ja Valtterille yritettiin kaikessa hyväntahtoisuudessa ihmisten toimesta laittaa kaulapannat. Me järkeilimme, että jos jompi kumpi jollain konstilla onnistuu livahtamaan oven raosta pihalle, ainakin heillä olisi kaulapannassa kotiosoite tietona.

No, tuo kaulapanta-operaatio ei meidän ihmisten osalta mennyt mitenkään erityisen hyvin. Oltiin kaupasta valittu kaikkein hienoimmat pannat kuminauhoilla ja kulkusella: Aulikselle punainen ja Valtterille musta. Operaatiossa Aleksi otti kissan syliin ja Anniina taiteili kaulapannan paikoilleen. Aulis suhtautui kaikkeen tähän hellämielisesti, Valtteri ehti jo vähän hermostua kaikesta lääppimisestä.

Kaulapannat oli lopulta pojilla vain parin minuutin ajan, sillä touhussa kävi näin


Kuvassa Aulis yrittää ottaa kaulapannan kelloa suuhun


Pojat meni ihan pähkinöiksi kilisevistä pannoista. Kotivideolle tallentui miten kummatkin yrittivät ottaa kilikelloja kiinni pienillä tassuillaan. Ongelma vain oli se, että kellot oli kaulassa ja mikään muu arkinen toiminta ei oikein tuntunut onnistuvan, kun piti yrittää tapella kaulassa olevan kellon kanssa.

Lopulta Aleksi heltyi ja otti kaulapannat pois. Ehkä sitten kun pojat ovat vähän kasvaneet, tuo onnistuisi paremmin. Toivottavasti! Ihan hirveältä tuntuu ajatus, että jompi kumpi livahtaisi ulos ja päätyisi ties minne, koska kaulassa ei ole osoitetietoja.

3 kommenttia:

J. kirjoitti...

karkailusta puheen ollen..

törmäsin yöllä meidän hississä kahteen kissaan. lähdin sitten lampsimaan rappuja ylöspäin ja kippas kappas naapurissa oli ovi auki (kuten arvelinkin) eikä ketään ollut kotona. onneksi löysin naapurin puhelinnumeron. ja se riensi pelastamaan kissat ennen kuin ne pääsivät rappukäytävästä ulos saakka. veijarit kun kuulemma taitavat ovenkahvan kääntämisen. eikä naapuri tietenkään ollut tajunnut, että oven lukon saa myös asentoon, ettei se aukea pelkästä kahvasta.

kaipa tämäkin käy perjantai-illan toiminnasta, vaikken moista olisikaan ensimmäisenä osannut odottaa. ;)

AAVA kirjoitti...

Onneksi olit pelastavana enkelinä! Toivottavasti meidän pojat ei opi tuota vielä pitkääään pitkään aikaan.

NetKissa kirjoitti...

Kaulapantaa helpompi vaihtoehto on mikrosiru tai tatuointi. Niitä etsitään jos kissat joutuvat eläinhoitolaan. Tunnisteen perusteella sitten soitellaan omistajan perään.