Kun vihdoin saatiin lattiaremontin tieltä kissojen kiipeilypuu ikkunan viereen löysi pojat lempipaikkansa. On se kiipeilykompleksi ollut kiva tätä ennenkin, mutta ei ihan niin kiva mitä nyt.
Korkealta on niin paljon kivempi seurailla takapihan elämää mitä maantasolta. Kesken tipujen tiirailun voi alkaa vähän väskättää.
Hyvin mahtuu kaksi kissaa kun vähän asettelee ja roikottaa häntää ulkopuolella. Sopu sijaa antaa!
3 kommenttia:
Voi että kun toiset on niiiin suloisen pieniä! Ihanan rutistettavia <3
Voi miten suloinen pentukeränen :) Voin vain kuvitella miten pojat änkeää tuohon sitten isonakin yhtäaikaa - kissat on taitavia tunkemaan itsensä samoihin paikkoihin ja mitä pienempi tila, sen parempi ;D
Kyllä se sijoittelu vaan on kaiken a ja o. Hommattiin joku aika sitten ihan simppeli puu, joka osoittautui paljon paremmaksi kuin makkarin isompi (pesineen ja riippumattoineen), koska se on paraatipaikalla ikkunan edessä :D
:)
Eikä haittaa, jos ei ihan mahtuisikaan. Aina voi mennä toisen päälle nukkumaan :D
Nyt vielä pitäisi keskittyä pitämään ikkunat ehjinä! Pojat ei aina tunnu ihan tajuavan, että siinä on semmoinen lasi mikä on aika kovaa. Varsinkin jos sitä päin juoksee tai kompastuu sitä päin kesken verhoissa kiipeilyn. Höpsyjä ovat!
Lähetä kommentti