9.9.09

Lavuaarikaverit

Tänään oltiin aamusta heti poikien kanssa eläinlääkärillä. Tarkoitus oli saada tehosterokotteet, mutta eipäs sitten saatukaan. Matoja puskee pojilta joka rööristä ulos, joten eläinlääkäri neuvoi tulemaan rokotteille vasta kun tilanne on selvä.

Aamulla oli aivan jättimäinen oksennus lattialla (on muuten fiksuja poikia, ei oksenna matolle vaan paljaalle lattialle) jossa lillui älyttömän pitkiä matoja. Kumman puklu oli, sitä ei tiedetä. Samaten veskin lattialta löytyi eilen pikkuisia madonpätkiä. Hyi! No, eläinlääkäri rauhoitteli meidän hätäisiä mieliä, että nyt ne matoset tulee sieltä ulos ja kohta tilanteen pitäisi normalisoitua. Oli vaan niin valtava se oksennus, että kyllä siinä tuli heti aamusta murehdittua päivän kiintiö täyteen. Saatiin lääkäriltä mukaan matolääkettä, jonka pitäisi häätää nuo kaikki pahat pöpöt pois. Äsken sekoitin sen poikien ruokiin ja voi että miten reippaita Aulis ja Valtteri on! Kaikki lääkkeet meni parempiin suihin, joten eiköhän sama homma huomenna ja ylihuomennakin onnistu. Nyt toivottavasti pojat alkaa paranemaan pikkuhiljaa ja saadaan seurata kahden terveen kasvavan kissan elämää.

Reippaudesta puheen ollen, onnistui tuo koppaan meneminen tänä aamuna aivan uskomattoman helposti! Otin kopan esille ja tarkoitus oli poikia sinne houkutella herkuilla ja leluilla, mutta sinnepä ne kävelivät sisälle peräkanaa tuosta vain. Kopassa oli ihan kivaa, varsinkin kun eläinlääkäriasemalla sai seurata koiria ja niiden hassuja touhuja. Siellä oli oikeastaan niin jännää ja hauskaa että sinne piti vielä jäädä vähän loikomaan kotiin tulon jälkeenkin.

Kamera on kaikessa tohinassa ja touhussa kadonnut jonnekin, joten kuvia pojista ei tällä kertaa voi laittaa. Mutta hauskan linkin haluan sentään jakaa: Cats in sinks


Tuota touhua meillä on alkanut harrastaa erityisesti Valtteri. Lavuaari on siitä jännä juttu, että siellä on aina yleensä vettä ja siellä on kosteaa ja sitten siellä on kiva loikoilla ja ihmetellä mitä ihmiset puuhaa vessassa. Ja kuvista päätellen on aika yleismaailmallinen juttu tuo kissojen rakkaus lavuaareihin.

3 kommenttia:

Menina kirjoitti...

Voihan yökötys! Muistan kyllä kuinka inhottavia otuksia ovat... ja se moneen kertaan madotusrumba ja siivous ja kissojen pesu ja ja... Onneksi tuon joutuu tekemään vain kerran, sitten riittääkin normaali madotukset jatkossa.
Voi miten ihanaa että ei tarvitse taistella koppaan menon kanssa! Olisipa meilläkin noin reippaita koppamatkustajia ;D
Aivan ihana muuten tuo jäänsärkijät-kuva!

AAVA kirjoitti...

Helpottavaa tietää, että joku muukin on kestänyt tätä rumbaa ja että siitä on selvitty ehjin nahoin (sekä kissat että ihmiset).

Eiköhän nuo pojat kohta tajua, että ei se koppatouhu aina ole niin kivaa. Kuitenkin useammin pääosassa taitaa olla nää ikävämmät reissut eläinlääkärille mitä uusiin ihaniin paikkoihin. Tietysti oon mitä onnellisin siitä, että ainakin vielä toistaiseksi onnistuu helposti tuo kuljettelu :)

Kiitos! Kuva on kyllä omastakin mielestäkin ihana ja hauska. Meidän kaks sellonsoittajaa :)

Lendi kirjoitti...

Ällöttäviä moiset lierot! Kerran olen vain Mörrin tullessa bongannut madon, enkä halua enää uusia näkemääni!

Joo, ei pidä antaa periksi vaikka kuinka se koppa alkaa tökkimään ;) Meillä molemmat menee sängyn alle piiloon, mutta ei muuta kun kyytiin vaan. Vaikkakin toivotaan ettei moisesta tarvitse alkaa edes taistelemaan!