11.11.09

Kirjastokissoja

Tästä päivästä lähtien tässä blogissa aloittaa myös kirjanurkka. Sattuneista syistä (=kirjastoammatillisuus) kirjoittaja lukee paljon ja viime aikoina on tullut luettua erityisesti kissakirjallisuutta. Haluankin jakaa näitä kissamaisia lukuhelmiä myös muiden kanssa.

Kirjanurkan potkaisee käyntiin Vicki Myronin ja Bret Witterin Kirjastokissa. Kirja kertoo tosielämän kirjastokissasta, Dewey Readmore Booksista (kirjastoihmiset ymmärtänevät tämän nimen sopivuuden :). Dewey on pieni löytökissarääpäle, joka saa aivan uuden alun surkealle elämälleen pienessä Spencerin kaupungin kirjastossa. Kirjallinen arvo on mitä on, mutta voiko näin hellyyttävää kissakohtaloa jättää väliin? Deweysta tuli todellinen julkkis ja kyllä kirjaa lukiessa mietti että millainen onnenpotku tuolle Spencerin kirjastolle osuikaan kohdalle. Tarina on valtavan hellyyttävä, inhimillinen, pörröinen ja uskomaton! Ehkä omakin työ olisi hieman erilaista, jos jaloissa pyörisi pieni karvapallo. Jos eläin voi jakaa iloa ja hymyjä ympärilleen, niin Dewey kyllä ehdottomasti teki juuri sitä.


Kansikuva täältä


"Jollakin tavalla Dewey tiesi, milloin tarvitsisin pienen ystävällisen tuuppauksen tai lämpimän kissan syliini, ja milloin mieletön ryntäily ja piilopaikkojen etsiskely oli parempi vaihtoehto. Ja se antoi mitä milloinkin tarvitsin, sen enempää pohtimatta, pyytämättä ja vastapalveluksia odottamatta."

Lisätietoa kirjasta mm. täältä.

5 kommenttia:

Vilma kirjoitti...

Täällä on kovasti mietitty, jos sitä Kirjastokissan saisi napattua kainaloon jossain vaiheessa. Vielä ei oo tärpännyt, erityyppistä kissakirjaa roidattu kirjastosta kotiin ja takaisin. Kuitenkin - ajatus rullaa edelleen, ja ehkä taas vähän enemmän, kun siitä muistutusta täältäkin suunnasta sattui tulemaan :)

Kirjaston ja kirjojen (aika-ajoin suur)kuluttajana myös näitä uuden teeman päivityksiä odotellaan saapuviksi :)

Jenni kirjoitti...

Hei! Löysin blogisi tänään ja ilahduin: kissoja ja kirjoja, mikäs sen hauskempaa. :) Kirjastokissa kuulostaa sympaattiselta, pitää lukea se jossain vaiheessa. (ja joka kirjakaupassa ja kirjastossa ja kahvilassa saisi kyllä kernaasti olla kissoja)

AAVA kirjoitti...

Vilma, täällä on kahlattu läpi kaikenmoiset tieto-opukset kissoista, mutta päätin kuitenkin aloittaa vähän keveämmällä. Kun tuon kirjastokissan aloittaa on se nopeasti luettukin. On vaan niin herttainen tarina... Sinänsä ihan hassua, että itse miellän tuon juurikin tarinana, kaunokirjallisena teoksena, mutta aika monessa kirjastossa tuo on laitettu tietoluokkaan. Noo, samapa tuo, kunhan löytyy :) Kiva kuulla, että kirjoistakin jaksetaan lukea!

Jenni, kiva että kävit ja ilahduit! Piti tietysti käydä heti vastavierailulla, sekä kissablogissa että kirjallisuusblogissa. Näin äkkiseltään osui silmään hyviä kirjasuosituksia (=kirjoja, joita itse ei koskaan välttämättä lukisi mutta jotka kuitenkin osoittautuvat upeiksi) ja ihania kissakuvia! Kyllä, kissapakko! :)

Furensic Evidence kirjoitti...

Kas, oletkin kollega :) Piti muuten ihan tarkistaa, mihin luokkaan meillä tuo kirjastokissa on sijoitettu - itse en sitä koskaan ole hyllyttänyt, vaan aina laittanut esittelyhyrrään (mun pikkukirjastossa on vain yksi esittelyteline ja siinä sekä tietoa että kaunoa), ja siitä se aina lähtee lainaan. 67.452 ja lisäluokkana 99.1 näkyy olevan.

Häpeä tunnustaa, että en ole kirjastokissaa lukenut. Useimmissa eläimistä kertovissa kirjoissa eläin lopussa kuolee ja mä vaan en sitä tahdo kestää...

Ilahduttavia poikkeuksi ovat olleet Amory Clevelandin Kissa,joka tuli jouluksi kotiin ja Doreen Toweyn Pienet siniset kissantassut (jälkimmäisessä tosin yksi kissa kuoli, mutta se osattiin kertoa hyvin eikä lypsetty lukijasta kyyneleitä).

Ihana muuten tuo sinun mottosi tuossa kommenttilaatikon yläreunassa!

AVA kirjoitti...

Furensic Evidence, näköjään tämä kirjallisuusharrastus/kirjastoammattilaisuus ja kissaihmisyys tuntuu kulkevan käsi kädessä, niin paljon meitä täällä netin ihmemaassa ainakin on :)

Se huono puoli Kirjastokissassa tosiaan on, että surullinen loppu tulee väistämättä. Muistan, että joskus olen lukenut Kissa, joka tuli jouluksi kotiin -kirjan ja pitäneeni siitä. Toweyn kirjaa en ole lukenut, ehkä se voisi olla seuraava kissakirjaetappi.

Kirjastoammattilaiselle kirjasta löytyi kivoja knoppeja. Voisitko esimerkiksi kuvitella lainaavasi omassa kirjastossasi joulun alla myös leivontavälineitä? :D