7.1.10

Siimahäntien maailmanvalloitus


Fantasiakirjallisuuden kammoksujana tartuin rohkeasti Terry Pratchettin kissamaiseen teokseen Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät. Satujen ja tarinoiden ystävälle kyseinen kirja tarjosi sopivan määrän satujen magiaa ja hulluttelua.

Kirjan karvainen päähahmo on Morris, kiero ja ahne kollin köriläs. Morris hyödyntää omaa laumaansa, puhuvia rottia, omiin rahankeruupuuhiinsa. Kieroilussa auttaa ihmislapsi, joka oikeastaan vain haluaa soittaa pilliänsä. Suunnitelma on yksinkertainen: rottajoukkio valtaa kaupungin, ihmislapsi Morris apunaan "hoitaa" rottaongelman ja koko poppoo rikastuu. Ovelaa! Vain kissa voisi keksiä tällaisen juonen...

Jossain kohtaa suunnitelmat kuitenkin menevät vähäsen vinksalleen. Morris ja rotat löytävät itsensä vaarallisesta ja pelottavasta tilanteesta, jossa puhuvan eläimen (tai edes ihmisen) äly ei välttämättä autakaan.

Näennäisesti kirja vaikuttaa mukavalta lastentarinalta. Itse en kyllä tätä lukisi ainakaan kovin pienelle lapselle. Morris ja rotat puntaroivat melko isojen filosofisten kysymysten äärellä ja on kirjassa melko raakoja ja pelottaviakin kohtia. Nuorille kirja sopii jo hyvin ja tietysti aikuisille! Itse en tätä fantasiameiningeistä huolimatta karsastanut vaan pidin tarinaa hurmaavana. Minä en ainakaan pystynyt vastustamaan Vaarallista Papua, Tummapaahtoa, Persikkasäilykettä tai Sardiinia - maailman älykkäimpiä siimahäntiä. Morriksesta tietysti puhumattakaan.

Oli hyvin epätavallista, että Morris tunsi myötätuntoa ketään muuta kuin itseään kohtaan. Myötätunto on kissassa vakava luonnevika. Olen varmaan sairas, se mietti. "Jos se mitään auttaa, niin minä olen pelkkä kissa", se sanoi. "Voi, mutta ethän sinä ole. Sinä olet ystävällinen, ja tunnen, että syvällä sisimmässäsi olet jalo luonne", Vaarallinen Papu sanoi. Morris yritti olla katsomatta Persikkasäilykkeeseen. Voi pojat, se ajatteli. "Ainakin sinä kysyt, ennen kuin syöt ketään", Persikkasäilyke sanoi. (Terry Pratchett: Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät s.148)

2 kommenttia:

Vilma kirjoitti...

Edellisen kirjapostauksen jälkeen jouduin ostamaan Kirjastokissan itselleni (okei, olin ehkä sitä jo aiemminkin miettiny, ja alennusmyynnistä sen bongasin joulun alla :D), joten ehkä seuraavakin hankinta on nyt selvillä ;)

AAVA kirjoitti...

Kiva, jos kirjanurkasta on jotain apua :) Eihän nämä vinkit varmastikaan mitään klassikkokappaleita ole, mutta kevyttä kissalukemista kuitenkin.