Kymmenen päivän antibioottikuurin jälkeen Valtteri tuntui olevan kunnossa. Viikon verran mentiin aivan normaalisti (eli pisut laatikkoon ja muutenkin normikäytös), mutta eilen tuli takapakkia ja pissailu muualle alkoi taas. Sanokaahan viisaammat, että voiko stressi laukaista pissatulehduksen? Valtteri selkeästi oireilee stressiin ja on ollut todella hermostunut kaikista elämänmuutoksista mitä tässä on tapahtunut. Kauhulla ja surulla odotan muuttoa viralliseen, lopulliseen kotiin. Valtteri joutuu taas kerran tottumaan uuteen ympäristöön (jossa kyllä onneksi on kaikki vanhat, tutut tavarat). Nyt pissailu alkoi, kun en pariin päivään ollut kissojen kanssa (ovat siis hoidossa, eivät tietenkään keskenään). Käytöksessä on tapahtunut selkeä muutos, Valtteri on hermostunut ja seurankipeämpi mitä normaalisti. Voi raasu... sääliksi käy.
En ole äärimmäisen huolissani siitä, että tuo pisu olisi liian vähäistä ja vahvaa sillä Valtteri litkii vettä vapaaehtoisesti ja melko runsaastikin. Mutta kivuliasta asioiden suorittaminen kuitenkin selkeästi on, sillä pisupaikka etsitään pehmeiltä alustoilta ja muualta kuin omasta vessasta. Pissan panttailustakaan en ole huolissani, ainakaan tällä hetkellä. Pisuhätä tuntuu tulevan yhtä säännöllisesti kuin ennenkin, sitä vain säestää naukuminen ja pehmeän paikan etsintä. Voiko pissatulehdus uusia heti perään tällä tavalla? Pelkään kuollakseni sitä, että tästä alkaa tulehduskierre ja että Valtteri kärsii lopun ikäänsä näistä tulehduksista ja antibioottikuureista. Diabetes on suljettu pois. Onko kellään kokemuksia tai neuvoja tähän tilanteeseen?
Maanantaina alkaa sitten soittelurumba eläinlääkärille ja ehkä saan pyydystettyä pisunäytteenkin Valtterilta. Onko Turun alueen ihmisillä vinkkejä eläinlääkäreistä? Olen käynyt Koira-kissa klinikalla ja vaikka lääkärit ihan päteviä ovatkin, toivoisin kuitenkin saavani tähän tilanteeseen jonkin muunkin vastauksen kuin "kyllä siellä varmaan joku bakteeri on, mikä ei näissä meidän testeissä näy"... Kaikki vinkit otetaan ilolla vastaan!
Aulis porskuttaa onnellisena eteenpäin elämänmuutoksista huolimatta. Ale taitaa vain olla tyytyväinen kun tapahtuu uusia, jänniä asioita.
5 kommenttia:
En tiedä olisiko Valtterille jatkossa apua kissoille tarkoitetusta Anti Stress -feromonipannasta stressin lievittäjänä. Kovasti voimia teille kaikille elämänmuutoksessa ja kissapojille rapsutukset!
Jos Turun suunnalla on eläinhomeopaattia, voit kysyä ehkä häneltäkin - vaikka kissan juomaveteen voisi käsittääkseni liuottaa rauhoittavaa tai tulehduksia estävää mietoa lääkettä? Eläinhomeopatiasta ja kissojen kotihoidosta on myös kirjoja. Tämän tarkempaa neuvoa en osaa valitettavasti antaa. :(
Tsemppiä teille kaikille!
Voi alkaa stressistä. Eiku antibioottia kitaan ja ehdottomasti feromonihaihdutin pörisemään töpseliin.
Hei,
Onkohan tilanteeseen löytynyt jo ratkaisu? Jos ei, saattaisin voida ehkä vinkata apua Santtu-kissan hankalan idiopaattisen kystiitin aikanaan opettamana.
Löydytkö kenties esim. incatin forumilta, jossa voisin laittaa yksityisviestin?
Kiitos avuliaista kommenteista kaikille!
Sirpa ja Kollo, kiitos vinkistä. Luultavasti otan tuollaisen pannan käyttöön, jos tarvitsee viedä vieraaseen paikkaan hoitoon tms.
Jenni, olen tässä kesän aikana tutustunut vähin erin tuohon homeopatiaan, ja tuntuu että apu voisi sieltä suunnalta löytyäkin. Rescue remedy -tipat on nyt kokeilussa, josko ne hieman rauhottaisivat levotonta mieltä.
Zepa, meillä tuo Feliway ei tunnu vaikuttavan millään tavalla, vaikka sellainen onkin töpselissä koko ajan ollut. Tai ehkä en vain huomaa sen vaikutusta.
Karvalapset, Ei ole ratkaisua vieläkään löytynyt, kirjoitinkin juuri viimeisimmät kuulumiset aiheesta. Mielelläni kuulisin Santun tapauksesta! Incatin forumilla en ole, mutta kävisikö sähköposti? Osoitteeni löytyy Bloggerin profiilistani.
Lähetä kommentti