Pojat on omasta mielestään raavaan miehen iässä, 12 viikkoisina karvapalloina. Kovasti opetellaan aikuisten taitoja: korkealle hyppäämistä, veljen kanssa tappelemista, maukumista ja saalistamista. Eniten kuitenkin kotona harjoitellaan halimista ja nukkumista. Usein nuo löytää päällekkäin tai vierekkäin tietokonetuolilta. Siinä ne sitten tuhnuttavat vierekkäin ja näkevät kissan unia.
Auliksen ja Valtterin ensimmäiset päivät uudessa kodissa ilman äitiä on olleet aika jänniä. Lauantaina tuli koettua monta ensimmäistä: ensimmäinen kerta kantokopassa, ensimmäinen automatka ja ensimmäinen päivä uudessa kodissa. Vähän jännitti, mutta ei se haitannut. Kaikki huolet unohtui kun uudet omistajat leikitti maailman upeimmalla sulkalelulla. Voi jumpe, miten kivaa oli juosta tuon vekottimen perässä ja hyppiä joka paikkaan. Tunnin kuluttua kotiin tulosta veljekset uuvahtivat kesken leikkien ja nukahtivat ansaituille torkuille.
Yön veljekset rohkeasti nukkuivat ilman pientäkään itkua. Ja aamulla taas energisinä ylös, ruokakipolle, vessa-astialle ja leikkiputki.
Me omistajat ollaan vakuuttuneita, että meille on siunattu maailman suloisimmat kissaveljekset. Vielä ei ihan kaikki rutiinit ole muodostuneet, mutta eiköhän ne ajan kanssa. Nyt me vain opetellaan palvelemaan noita kissajumalia niiden arvoisella tavalla. Niinhän se menee, koirat pitää ihmistä jumalana, kissat tietää että ne on itse jumalia.
Me omistajat ollaan vakuuttuneita, että meille on siunattu maailman suloisimmat kissaveljekset. Vielä ei ihan kaikki rutiinit ole muodostuneet, mutta eiköhän ne ajan kanssa. Nyt me vain opetellaan palvelemaan noita kissajumalia niiden arvoisella tavalla. Niinhän se menee, koirat pitää ihmistä jumalana, kissat tietää että ne on itse jumalia.
8 kommenttia:
Nyt voin sanoa, kun itse omin silmin olen veljekset livenä tavannut, että aivan ihania, suloisia, leikkisiä, rohkeitakin nuo pikku mirrit ovat!
Aulis ja Valtteri saa olla onnellisia, kun saivat niin rakastavan ja huolehtivan kodin! Kiitos siitä kuuluu teille, Anniina ja Aleksi!!!
onnea koko konkkaronkalle! :) onkin hyvä, että voin tätä kautta seurailla mitä työ touhuatte siellä turkkusessa! :P muistakaa helliä toisianne! <3
Kaverit hei, kyllä me ihan jaetaan tää suloisin kissanpentu-titteli!
On kyllä mukava lukea täältä, mitä veljeksille nykyään kuuluu :) Harvinaisen usein käy niin, ettei pennuista näe kuvan kuvaa luovutuksen jälkeen, mutta nämä kissat saivatkin oman blogin. Kiitos siitä. o/
Maukuisa tervehdys Turusta Pitkämäestä!!! Täällä asun minä, pitkämäen pantteriksikin kutsuttu, Eino Erkki Jalmari Leino, näiden suloisten pikkukisupoikien vuotta vanhempi veli...tai velipuoli, tiedä häntä, missä lie äippäkissa minäkin vuonna juoksennellut.=) Turkki minulla on kyllä aika lailla samaa kuosia kuin telläkin.=) Ja on minua kehuttu maailman fiksuimmaksi kissaksi niin kuin tekin olette. On meillä pojjilla ollut hyvä emo ja mukavat ensiaskeleet kun meistä on tullut näin mallikelpoisia!=) Maukurikasta syksyä toivoo Eikka-veikka ja sen pesue =)
Moikka Eikka-veikka! Vähänkö siistiä, että meillä on lisää veljiä! Kun ollaan samaa sarjaa niin ollaan tietty kaikki ihan parhaita ja fiksuimpia :) Läimästään tassuja vastakkain jos nähdään ja kerro jos keksit jotain kivoja kolttosia! Me mennään nyt vähän ruokalevolle että jaksaa kohta taas touhuta. Kivaa ja oikein touhuisaa syksyä Eino sullekin!
T: Pojat aka Aulis ja Valtteri
Ohoh! Tulin sitten lukeneeksi summittaisesti koko blogin alkuun asti. :) Mindy on aloitellut omaa blogiaan muiden kissablogien innoittamana ja sitä suuremmalla innolla luen sitten muidenkin blogeja. Ihanaisia ovat nämäkin punaiset vipeltäjät.
Kiitos Mindy kommentista, hauska että joku jaksaa vanhojakin postauksia lukea :) Pitääkin käydä tutustumassa tiedän blogiin!
On muuten hieno harrastus koko kissabloggaus, ihan jo sen takia, että tulee ihan eri tavalla laitettua ylös asioita. Varsinkin pentuaika on niin lyhyt, että on vaan hienoa jos siitä on konkreettisiakin muistoja :)
Lähetä kommentti