Viime aikoina blogipäivitykset on liittyneet aika paljon terveyteen ja muuhun tärkeään, mutta vakavaan. Joten vaihteeksi on aika kertoa jostain ihan muusta!
Oikeastaan aika outoa, etten ole kertonut poikien nimien tarinaa aikaisemmin. Itse näin reilusti ennen poikien tuloa unta kahdesta poikakissasta. Taisi olla peräti ennen kuin tiedettiin saavamme nimenomaan kaksi poikakissaa, tai kissoja ylipäänsä. Unessa kuitenkin kutsuin kissoja Mokoksi ja Valtteriksi. En tiedä yhtään mistä nuo nimet tuli, mutta jäivät mieleen, vaikka koko muu uni ei jäänytkään. Jäin noita nimiä pyörittelemään mielessäni ja tulin siihen lopputulokseen, että Valtterihan on aivan loistava nimi! Moko ei sitten niinkään. Ensimmäisen, jo vuosia sitten lopetetun kissani nimi oli Manta. Suomalaiset, hieman ehkä vanhahtavat nimet vain on jotenkin niin hienoja. Valtteri siis jäi, mutta toinen nimi piti vielä keksiä. Aleksi sai tehtäväkseen miettiä toista nimeä ja aika äkkiä sieltä tulikin Aulis. Ja voitteko uskoa... Aulis Gerlanderin mukaan! :D
Kaikki talouden miehet yhdessä kasassa
Pentukodissaan Valtteriksi oli päätynyt poju, jolla on valkoista ja Aulis oli sitten se toinen. Näin jälkeenpäin miettien nuo nimet on aika osuvat poikien luonteillekin. Valtteri on korrekti nuorimies ja Aulis on niiiin aulis kaikessa tekemisessään. Tahtoisi auttaa siivoamisessa, lukemisessa, pelaamisessa jne. Mutta myös mattojen möyhentämisessä, vessapaperin tappamisessa ja kaappien tarkastuksessa... Todellisia lottovoittoja siis kummatkin!
Yleensä lemmikeille muotoutuu ajan myötä omia lempi- ja hellittelynimiä. Itse tuppaan poikia kutsumaan lempinimillä Ale ja Vale. En edes tiedä mistä nuo nimet on putkahtaneet mieleen. Kaipa se ensimmäinen "Ale" tuli suusta ensimmäisen kerran, kun Aulis teki jotain sopimatonta ja Aulis oli liian pitkä sana. Aulis on myös tilanteesta riippuen joko pötkö tai pulla. Valtteria monet vierailijat kutsuu perinteisesti Valtsuksi tai Valsuksi.
Mistä omat kissasi on saaneet nimensä ja millaisia lempinimiä niillä on?
Oikeastaan aika outoa, etten ole kertonut poikien nimien tarinaa aikaisemmin. Itse näin reilusti ennen poikien tuloa unta kahdesta poikakissasta. Taisi olla peräti ennen kuin tiedettiin saavamme nimenomaan kaksi poikakissaa, tai kissoja ylipäänsä. Unessa kuitenkin kutsuin kissoja Mokoksi ja Valtteriksi. En tiedä yhtään mistä nuo nimet tuli, mutta jäivät mieleen, vaikka koko muu uni ei jäänytkään. Jäin noita nimiä pyörittelemään mielessäni ja tulin siihen lopputulokseen, että Valtterihan on aivan loistava nimi! Moko ei sitten niinkään. Ensimmäisen, jo vuosia sitten lopetetun kissani nimi oli Manta. Suomalaiset, hieman ehkä vanhahtavat nimet vain on jotenkin niin hienoja. Valtteri siis jäi, mutta toinen nimi piti vielä keksiä. Aleksi sai tehtäväkseen miettiä toista nimeä ja aika äkkiä sieltä tulikin Aulis. Ja voitteko uskoa... Aulis Gerlanderin mukaan! :D
Kaikki talouden miehet yhdessä kasassaPentukodissaan Valtteriksi oli päätynyt poju, jolla on valkoista ja Aulis oli sitten se toinen. Näin jälkeenpäin miettien nuo nimet on aika osuvat poikien luonteillekin. Valtteri on korrekti nuorimies ja Aulis on niiiin aulis kaikessa tekemisessään. Tahtoisi auttaa siivoamisessa, lukemisessa, pelaamisessa jne. Mutta myös mattojen möyhentämisessä, vessapaperin tappamisessa ja kaappien tarkastuksessa... Todellisia lottovoittoja siis kummatkin!
Yleensä lemmikeille muotoutuu ajan myötä omia lempi- ja hellittelynimiä. Itse tuppaan poikia kutsumaan lempinimillä Ale ja Vale. En edes tiedä mistä nuo nimet on putkahtaneet mieleen. Kaipa se ensimmäinen "Ale" tuli suusta ensimmäisen kerran, kun Aulis teki jotain sopimatonta ja Aulis oli liian pitkä sana. Aulis on myös tilanteesta riippuen joko pötkö tai pulla. Valtteria monet vierailijat kutsuu perinteisesti Valtsuksi tai Valsuksi.
Mistä omat kissasi on saaneet nimensä ja millaisia lempinimiä niillä on?
9 kommenttia:
Nimet on kyllä aina mielenkiintoisia! Hieno tuo unitarina kissojen nimien taustalla. Ja Valtteri ja Aulis on kyllä hienoja nimiä, hyvä että vielä sopivat kantajilleen. Tuntevatko he hyvin nimensä?
En muuten lakkaa ihastelemasta V:n ja A:n kuvia, niin vetovia nuo oranssit aurinkokissat ovat!
Kirjoitin itse syksyllä meidän kissojen nimistä, että kumpikin saapui meille jo valmiiksi nimen kanssa, mutta ollaan sitten kompensoitu sitä, ettei saatu itse nimetä, todella monilla lempinimillä. Useimmiten taitavat tällä hetkellä olla Cisu ja Tottis/Tottiainen. http://kokolailla.blogspot.com/2009/11/kissukka-ja-tossukka.html
Meillä ensimmäisen kissan kohdalla nimi oli ennen kissa. Mä oli jo vuosia ennen kissan ottamista päättänyt, että mulle tulee kissa nimeltä Bastet. No Bastet on elänyt nimensä mukaisesti. Tiki nyt vain on väännös kissan virallisesta nimestä Guttatu Tequila Sunrise. Savun nimellä onkin jo vähän enemmän tarinaa. Savu tuli meille yllättäen, kun se löytyi mun silloisen työharjoittelupaikan tiloista. Olin työharjoittelussa pienpanimossa. Savu on väriltään valko-harmaa ja löytöajankohtaa edeltävänä päivänä panimossa oli pieni tulipalonalku. Kissasta tuli sitten Panimon Savu.
Ihania nimitarinoita teilläkin! Nimet on mielenkiintoisia, kertovat lemmikeistä mutta myös omistajista jotain. Hienot nimet teidän kummankin kissoilla! Savun nimi on spesiaali jo siitä syystä, että siellä on taustalla noin hieno ja sympaattinen tarina. Lempinimet on sitten ihan oma juttunsa... Usein sitä huomaa lässyttävänsä kaikkia lällyilynimiä, joita ei kehtaa kyllä muille myöntää. Ne on sellaisia hellittelynimiä :)
Jenni, en usko, että pojat tuntevat omia nimiään. Aulikseen reagoi useimmiten Valtteri, Aulis ei reagoi oikein mihinkään paitsi vasta sitten kun suusta pääsee epätoivoinen "eieieieieiiiii"-huudahdus. Hankalaahan noiden olisi kai oppiakaan, kun ovat koko ajan samassa paikassa niin ei pääse hokemaan nimeä vain toiselle.
Hyvä, että kuvia kelpaa katsella :) Kuvat on huonolaatuisia, halvalla pokkarilla otettuja, mutta erottaahan niistä kuitenkin tarpeellisen. Aurinkokissat on muuten aika kuninkaallinen ilmaisu!
Savu on hieno nimi jo sinänsä, ja Savun tarina tekee siitä vielä hienomman! :)
Yritän aika usein pohtia, miten olisin itse nimennyt Cisun ja Toton, mutta ei sitä osaa ajatella, kun niillä on jo nimet. Cisu kirjoitetaan c-kirjaimella siksi, että Cisun ensimmäinen omistaja halusi c-alkuisen nimen, kun hänellä oli jo a-alkuinen poika ja b-alkuinen koira.
Meidän kisut on ristitty edellisessä kodissaan eikä nimiä ole muutettu, koska ne tunnistavat nimensä. Eläinsuojeluyhdistykseltä kissat oli varattuna meille parisen viikkoa, joten tiedettiin nimet jo etukäteen ja senkään takia niitä ei olisi edes osannut vaihtaa.
Harmi on varmaan saanut nimensä harmaan turkkinsa takia, mutta virallista lempinimeä se ei meillä ainakaan vielä ole saanut. Paavoa kutsutaan usein Paakuksi ja se tunnistaa jo senkin nimen :D
Aulis ja Valtteri on kivat nimet ja tuo banneri on tosi hauska! Punaiset(kin!) kissat on niin nättejä!
Aulis ja Valtteri ovat todella ihanat ja nätit nimet! Myös muut nimet, joita tänne on kirjoiteltu ovat ihania.
Meidän Hännänhuipun nimi tuli siitä, kun meille oli vain jostain muuttanut aikaiseminkin kissoja ja sitten Hännänhuipun kohdalla päätettiin, että se saa olla "viimeinen" kissa, joten sen takia kullanmurusta tuli Hännänhuippu. Melkein heti Hännänhuppua aloitettiin kutsua lempinimellä Häntis.
Kissojen nimiä on kyllä hauska keksä. Jokaiselle kissalle ja eläimelle niin ainutlaatuista!
Hei Jemmari, aika suloinen tarina Hännänhuipulla! Se on vaan vallan ihanaa, kun nimillä on joku tarina :)
Söpöjä kissoja!
Mukavaa tarinointia sinulla täällä.
Pidän jutustelustasi ja kissakuvat on upeita.
seijastiina, kiva kun kävit katsomassa meidän blogia :) Ja kiitos kehuista!
Lähetä kommentti